Jalomäen umpipiha - talonpoikaiskulttuurikeskus

Valtatien 11 tuntumassa Kullaalla sijaitseva Jalomäen umpipiha - talonpoikaiskulttuurikeskus on oivallinen paikka nähdä miten kaskenviljelijän asumus, maakota, on kehittynyt savupirtiksi, siitä savutuvaksi ja edelleen useiden eri rakennusten muodostamiksi umpipihoiksi.

Jalomäki-nimi on siirtynyt päärakennuksen mukana Suodenniemeltä ja se on rakennettu vanhan lefwanpeldolaisen päätilan StorKrecúlan Joutsenjoen palstalle. Jalomäen savutupa kehittyi vuosisatojen saatossa laajennustöiden johdosta, joita tehtiin sekä asumukseen itseensä että rakentamalla pihapiiriin uusia rakennuksia. Savusauna, luhti, aitat ja toinen asuinrakennus seurasivat toisiaan ja vähitellen pihapiiri oli rakennettu umpeen ihmisten tarvitsemilla rakennuksilla ja syntyi miespiha sekä karjalle niiden tarvitsemista rakennuksista oma piha, karjapiha.

Jalomäen umpipihan pihapiirissä voi oppia paljon suomalaisen talonpojan elämäntavasta ja asumiskulttuurista menneinä aikoina sekä tutustua erittäin laajaan esinekokoelmaan. Suomen ainoan täydellisen umpipihan esineistö on hyvin monipuolisesti eri tyylisuuntien aikakausilta. Esillä ovat muun muassa renessanssi, barokki, kustavilaisuus, empire, biedermeier, jotka sisustavat oman aikakautensa rakennuksia. Esineistöä ja rakennuksia on viideltä eri vuosisadalta ja ne ovat kaikki peräisin Satakunnasta.

Alueella myös kahvio.