« Melontareittiopas
« Melonta

Melontareittioppaan kohteet:

1. Inhottujärvi - Noormarkku - Ahlainen

2. Isojärvi (Salmusoja) - Poosjärvi - Pohjajoki

3. Inhottujärvi - Isojärvi

4. Merikarvianjoki

5. Leppijärvi - Siikaisjärvi ja Lavasjärvi - Hirvijärvi - Siikaisjärvi

6. Karvianjärvi - Jyllinkoski

7. Jyllinkoski - Kyynärjärvi

8. Kyynärjärvi - Inhottujärvi ja Karhijärvi - Inhottujärvi

9. Kaukojärvi - Karhijärvi ja Karhijärvi

Karvianjoen vesistön melontareittiopas

Kyynärjärvi - Inhottujärvi
Karhijärvi - Inhottujärvi

Tarkempi kuvaus paikoista (Kyynärjärvi - Inhottujärvi)

A-kodilta noin 6 km päässä alkaa lähes kolmen kilometrin mittainen koskijakso jossa vauhtia riittää. Ensin lasketaan helpot Sikurinkoski ja Keskikoski, joissa aloitus on keskeltä ja alhaalta mennään oikeaan laitaan.

Keskikosken jälkeen on syytä rantautua, sillä nyt saavutaan Paattikoskelle, joka on ehdottomasti tarkistettava ennen laskemista. Koski on hankala laskettava, sillä joka puolella on paljon erisuuruisia kiviä ja kosken lopussa on noin 0.5 m pudotus. Varsinkin veden ollessa vähissä väylä on kovin mutkikas. Sopivalla veden korkeudella väylä kyllä löytyy esim. laidoilta.

Tulva-aikoina aallot ovat suuria, joten varsinkaan avonaisella kanootilla ei suositella sen laskemista. Kaikilla vedenkorkeuksilla kosken laskeminen edellyttää hyvää kanootinkäsittelytaitoa. Mikäli Paattikoskea ei halua laskea, voi kanootin nostaa ennen kosken niskaa oikealle rannalle, jossa se kannetaan kosken ohi.

Noin neljän kilometrin melonnan jälkeen alitetaan Pori-Kankaanpää tie (vt 23) Hihkiönkoskea myöten ja saavutaan Veneskosken koululle. Koulun ranta sopii hyvin taukopaikaksi. Heti koulun jälkeen alkaa Veneskoski. Siinä on ennen rautatiesiltaa suora, lyhyt koskipaikka, jonka jälkeen n. 100 m tasaisempaa. Varsinainen koski on jonkin verran helpompi kuin Paattikoski, mutta siihenkin on syytä tutustua etukäteen vedenkorkeuden vaihteluiden vuoksi. Kosken lasku aloitetaan vasemmassa laidassa olevien kivien oikealta puolelta ja sen jälkeen väylä kulkee uoman keskellä. Kosken keskivaiheilla on kapeahko kohta, jossa on suuria aaltoja. Kosken alaosa on riuttamaisesti leventynyt. Paras lasku-uoma on keskellä. Kosken kokonaispituus alaosan suvantoon on noin 600 m. Veneskosken ohitus tapahtuu kosken oikeaa rantaa pitkin.

Seuraavan vajaan kymmenen kilometrin matkalla joen virtaus on nopeaa. Matkalla on pari pienempää koskipaikkaa ennen kuin saavutaan Majankoskelle. Ennen maantiesiltaa on helpohko alkuosa, jonka aikana on tehtävä laskureitin valinta. Turvallisimmin kosken voi laskea uoman oikeaa laitaa varoen kuitenkin kosken loppupäässä olevia isoja kiviä.

Korkean veden aikana kosken vaarallisuus lisääntyy ratkaisevasti, jolloin se on lähes hengenvaarallinen. Kosken loppupäässä on pyörteinen stoppari, josta ei tahdo päästä pois. Kosken etukäteistarkistus on tehtävä ehdottomasti. Aloittelijoille suositellaan kosken ohittamista maitse joen oikealla puolella olevaa tietä pitkin. Matalan veden aikana Majankoski on täysin laskettavissa joen vasenta laitaa myöten. Viimeistään sillan alituksen jälkeen on uoman vasen reuna turvallisin.

Kosken jälkeen seuraa ensimmäinen järviosuus, Kynäsjärvi, pituudeltaan noin kolme kilometriä. Kynäsjärvi on melko ruovikoitunut ja muistuttaa enimmäkseen jokiuomaa.

Kynäsjärvestä alkavassa Kynäsjoessa on noin kahden kilometrin jokiosuuden jälkeen Harjakosken säännöstelypato. Pato voidaan ohittaa nostamalla kanootti sillan pielestä vasemmalle rannalle, kantamalla se tien yli ja kantamalla se pari sataa metriä polkua joen rantaan. Pudotus jokirantaan on erittäin jyrkkä. Myös oikealta rannalta pääsee vesille, mutta rantapenkka on täälläkin erittäin jyrkkä.

Harjakoskelta Kynäsjoki jatkuu Inhottujärvelle, jonne matkaa kertyy noin kahdeksan kilometriä. Matkalla on useita pieniä perattuja koskia, jotka antavat ylimääräistä vauhtia mutkittelevalle reitille. Kynäsjoen varteen on kalastajia varten rakennettu pari laavupaikkaa, joita myös melojat voivat hyödyntää.

Inhottujärvelle saavuttaessa näkyy edessä Riutansalmen säännöstelypato. Riutansalmen padon pohjoispuoleisella rannalla voi myös leiriytyä. Padon eteläpuolella on Riutansalmen leirikeskus, josta voi tiedustella yöpymismahdollisuuksia.

Tarkempi kuvaus paikoista (Karhijärvi - Inhottujärvi)

Karhijärven - Inhottujärven välinen Lassilanjoki virtailee enimmäkseen peltoviljelyksien halki, tosin metsätaipaleitakin on. Joki on vähävetinen ja vaikeuksitta laskettavissa vain runsaan veden aikana.

Reitin alussa oleva Karhijärven säännöstelypato pitää kiertää maitse, mutta sen jälkeen kanoottia ei tarvitse esteiden takia nostaa maihin. Lassilankoskessa on suvanto, jonka rantoja voi käyttää taukopaikkana. Sinne voi myös jättää kanootin, jos aikoo käydä Lassilan kylällä.

Lassilanjoen suistossa, Inhottujärven itäosassa saattaa olla vaikeuksia kulkea korkeankin veden aikana, sillä jokisuu on pahoin tukkeutunut runsaan vesikasvuston takia.

Inhottujärven itäosa on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja osa Natura luonnonsuojeluverkostoa. Järvellä pitää liikkua asian vaatimalla tavalla eikä varsinaiselta uomalta kannata poiketa.

Inhottujärven etelärannalla Lehtisalonnokassa on veneranta ja retkeilyreitistön taukopaikka jota voivat myös melojat käyttää. Paikalla on myös lintutorni, josta voi käydä ihailemassa Inhottujärven monipuolista linnustoa.