|
|
||||||||
|
|
|||||||
| |
|
|
|
|
|
|||
| |
||||||||
|
Melontareittioppaan kohteet: 1. Inhottujärvi - Noormarkku - Ahlainen 2. Isojärvi (Salmusoja) - Poosjärvi - Pohjajoki 5. Leppijärvi - Siikaisjärvi ja Lavasjärvi - Hirvijärvi - Siikaisjärvi 6. Karvianjärvi - Jyllinkoski |
Karvianjoen vesistön melontareittiopas Karvianjärvi - Jyllinkoski Tarkempi kuvaus paikoista Retken voi aloittaa esimerkiksi Kirkkojärven uimarannalta. Uimarannalla on myös parkkipaikat autoille. Kirkkojärven luusuaan on rakennettu pohjapato, joka matalan veden aikana voi haitata melontaa. Mikäli pohjapadon haluaa kiertää, kanootin voi kantaa Karvia-Mattilan-tien sillanpielessä olevalle tasanteelle, mistä kanootin saa helposti vesille. Myös Kirkkojärven yläpuolinen jokiosuus Karvianjärvestä lähtien on melottavissa. Tällöin aloituspaikkana voisi olla Sarvelan uimaranta Karvianjärven itärannalla. Sieltä on lyhyt matka järven poikki Karvianjoelle. Karvianjoessa on noin kilometrin päässä myllypato, mikä on helposti kierrettävissä oikean rannan kautta. Matkaa Kirkkojärvelle on noin 5 km. Paikkapaikoin uomaan kaatuneet puut voivat haitata matkantekoa. Kirkkojärveltä lähdettäessä ensimmäiset 8 kilometriä Kantinkoskelle ovat rauhallista mutkittelevaa jokitaivalta enimmäkseen viljelysalueiden halki. Kantinkoskelle saavuttaessa on kanootti nostettava heti vedenkorkeusasteikon jälkeen oikeanpuoleiselle rannalle padon ohitusta varten. Mikäli padon jälkeistä koskea ei aio laskea on kanootti kannettava noin 300 metriä oikeanpuoleisella rannalla olevaa pusikoitunutta polkua pitkin vanhan myllyn ja sähkölaitoksen ohi. Kanootin voi laskea vesille joko sähkölaitokselta tulevaan uomaan tai kantaa sen suvantoon asti, mistä on helppo päästä vesille. Padon alapuolisen kosken voi laskea mikäli taitoa riittää. Silloin on siirryttävä sillan yli kosken vasemmanpuoleiselle rannalle, josta kanootin saa vesille. Koski on ehdottomasti tarkistettava etukäteen ja haettava oikea laskuväylä. Esim. aluksi vasenta laitaa, haarakohdassa pääväylää eli oikeanpuoleista. Oikealle kaartuvassa mutkassa on keskellä väylää kivi, jonka ohi pääsee vasenta puolta. Noin 50 metriä ennen kosken loppua on väylällä kolme kiveä, jotka vaativat vähän pujottelua. Kosken loppu on riuttamainen, paras kulkuväylä löytyy keskeltä. Kantinkoskelta lähdettäessä on heti mutkan takana noin kilometrin matkalla majavien asuttama jokiosuutta. Kantinkoskelta on runsaat 17 km mutkaista jokitaivalta seuraavalle koskelle. Reitti kulkee melko kapeana syvässä jokiuomassa halki hiekkaisen Pohjankankaan. Hulluniemen oikaisun jälkeen uoma levenee jonkin verran eikä loppumatka enää ole yhtä kiemuraista. Vahokoski on ainakin korkean veden aikana melko vauhdikas laskettava ja vähällä vedellä vaikeakin. Lasku-uoma on tarkistettava ennen laskua. Koskien alussa, sillalle asti on laskuväylä keskellä, muutamia kiviä tosin pitää väistellä. Sillan jälkeen on isoja kiviä keskellä väylää. Ne voi kiertää kummalta puolelta haluaa (vähän veden aikana paremmin oikealta). Mikäli koskea ei halua laskea, voi kanootin laskea maihin oikeanpuoleiselle rannalle ennen koskea olevan mutkan kohdalla. Tästä on lyhyt matka metsäautotielle, jota pitkin kanootti on hyvä kantaa kosken alapuoliselle sillalle. Tie jatkuu vasenta rantaa alaspäin ja vähän matkan päässä kanootin saa laskettua mukavasti takaisin uomaan. Kantomatkaa tulee noin 600 metriä. Vahokoskelta on noin kuusi kilometriä Jyllin leirikeskukselle, jota voi käyttää tauko. ja yöpymispaikkana. Tarjolla olevista palveluista kannattaa kysellä suoraan leirikeskukselta. Aivan leirikeskuksen välittömässä läheisyydessä on Lauhalan kivikautinen kota. Jyllin voimalaitospadolle tullaan heti leirikeskukselta lähdettäessä. Se on parasta kiertää siten, että nostaa kanootin ennen patoa oikeanpuoleiselle rannalle, kantaa se sillan yli vasemmalle puolelle ja voimalaitoksen vierestä kulkevaa polkua rantaan, josta pääsee hyvin vesille. Kantomatkaa tulee vajaat 200 metriä.
|
