Tarkempi haku

Luonto ja kulttuuri

Satakunta on Suomi pienoiskoossa

Niin luonnoltaan kuin kulttuuriltaankin erittäin monipuolista Satakunnan maakuntaa kuvataan usein sanomalla, että se on kuin Suomi pienoiskoossa. Satakunnan pinta-ala on n. 8 200 km2, josta metsää on n. 65 % eli yli puoli miljoonaa hehtaaria. Järvien, joita Satakunnassa on noin 300 kpl, ja jokien yhteinen pinta-ala on 450 km2 ja rantaviivaa maakunnasta löytyy kaikkiaan peräti yli 3 200 km. Peltoa Satakunnan pinta-alasta on n. 20 %.

Monipuolinen luonnonympäristö on ollut ja on edelleen Satakunnan vahvuus. Pitkä merenrannikko, Kokemäenjokilaakso, harjujaksot, laajat suo- ja metsäalueet luovat vaihtelua maisemaan ja mahdollistavat monien elinympäristötyyppien esiintymisen. Nykypäivänä merkittävimpiä kohteita
suojellaan valtakunnallisilla suojeluohjelmilla eri puolilla Satakuntaa.

Tärkeä osa Satakunnan luontoa on maakunnan ikiaikainen valtaväylä eli Kokemäenjoki, jonka vesistöalue on Suomen neljänneksi suurin ja sen valuma-alueen pinta-ala noin 8 % Suomen pinta-alasta. Merkittävimmät Kokemäenjokilaakson luontokohteet ovat myös kansainvälisesti arvokkaat Kokemäenjokisuisto, Preiviikinlahden-Yyterin alue sekä Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto. Kokemäenjoen suisto on Pohjoismaiden suurin suistoalue ja erittäin merkittävä muuttolintujen levähdysalue.

Kansainvälisesti poikkeuksellisin piirre Satakunnan luonnossa on yhä jatkuva maankohoaminen, jonka johdosta rannikkovyöhyke on ainutlaatuinen elinympäristö, jossa voidaan seurata uuden, merestä paljastuneen maan verhoutumista kasveihin ja jopa evoluution etenemistä kasvikunnassa. Satakunnassa rantaviiva siirtyy noin 60 - 80 cm vuosisadassa, jolla on merkittävää vaikutusta myös ihmisen toiminnoille.

Satakunta on ikivanhaa kulttuurialuetta

Satakunnalla on hyvin pitkä asutushistoria ja vanhimmat löydökset viittaavat siihen, että alue on asutettu jo 4 500 vuotta sitten. Kautta aikojen Kokemäenjoki on ollut alueen pääkulkuväylä ja voidaan sanoa, että myös kulttuuri on kulkenut jokea pitkin rannikolta sisämaahan.

Historiallisesti kalastus on ollut merkittävä elinkeino Satakunnassa ja Kokemäenjoki oli aikoinaan maan tärkein lohijoki. Jokiyhteys sisämaan ja rannikon välillä sekä hyvät satamapaikat ovat korostaneet aina liikenteen ja sen myötä myös ulkomaankaupan merkitystä. Alueen runsaat metsävarat ovat mahdollistaneet elinkeinotoiminnan kehittymisen jo varhain mm. terva- ja puutavarakaupan muodossa ja heijastukset myös nykypäivään ovat selvät esim. selluloosa- ja paperiteollisuutena. Oman leimansa Satakunnan kulttuuriseen kehitykseen on antanut maankohoaminen, jonka vuoksi jokivarteen perustetut vanhat satama- ja kauppapaikat ovat yksi toisensa jälkeen jääneet kauas sisämaahan ja on jouduttu rakentamaan aina uusia keskuksia.

Tänä päivänä Satakunta on tunnettu erityisesti monista kulttuurin suurtapahtumista, mutta yhä enenevässä määrin on painotettu myös luonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta ja rajattomuutta, joka luo pohjan laadukkaalle arkielämälle ja antaa loputtomasti kokemuksia ja elämyksiä vierailijoille. Porin seudulla on panostettu yhtenäisen, korkeatasoisen ja kaikkien vapaasti käytettävissä olevan retkeilyreitistön luomiseen, joka toimii kattavien majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalvelujen toimintaympäristönä palvellen niin satakuntalaisia kuin matkailijoitakin. Tätä kokonaisuutta kutsutaan nimellä REITTI Satakunta.