« Eurovaellus 2001

Päivän 18 reitti:

Kuninkaanlähde - Jämi 12 km

Harjuneilikkaa etsimässä Jämin rinteillä, matkailuhotelli taustalla.

Uhrilähde

Eurovaellus: Reitti - Satakunta-Pirkanmaa

Vaelluspäiväkirja 30.6. - 19.7.2001

Päivä 18, Ti 17.7.2001

Hämeenkangas risteilee teitä ja polkuja, joten jollakin määrätyllä reitillä on mahdoton pysyä. Koko metsä on täynnä erivärisiä reittimerkintöjä, juuri kun luulee löytäneensä merkinnöistä jonkinlaisen punaisen langan, niin seuraavaa merkkiä ei sitten tulekaan.

Hämeenkankaan ulkoilureittikarttaan on merkitty hiihtoreitti, ratsastusreitti, moottorikelkkaura, koiravaljakkoreitti. Onneksi matka on useista Pirkan Hiihdoista tuttu. Meitä oli ryhmässä kaksi 30 hiihtoa suorittanutta ja lisäksi minun 15 hiihtoani.

Ilman kompassia tai paikallistuntemusta saattaa helposti eksyä ja kulkea ohi taukopaikkojen. Hämeenkangas on helppokulkuista mäntykasvavaa harjua ja sateellakaan siellä ei maa tunnu märältä.

Taukopaikkoina on tällä välillä kaksi laavua ja kaksi kotaa. Laavuille pääsee ajamaan tasaisia metsäteitä pitkin myös autolla, joten retkiporukan huolto on helppoa. Kummallista sen sijaan on, että ei laavujen eikä lähinnä Jämiä olevan kodan varusteisiin kuulu puuceetä. Laavujen ympäristössä oli runsaasti merkkejä puuceiden puuttumisesta, lisäksi lähinnä Jämiä olevan kodan ympäristö oli täynnä muutakin rojua. Ainoastaan reitin puolivälissä harjun pohjoispuolella sijaitsevalla Jättikodalla oli puucee.

Yövyimme Porin Seudun Hiihtäjien majalla, joka on upea ja kesäaikaan löytyy helposti tilaa varmastikin vaellusryhmillekin. Jämin Latu tarjosi meille myös yöpymistilaa hiihtohissien huoltorakennuksesta. Muutenkin Jämin Latu otti meidät ystävällisesti vastaan jo Kuninkaanlähteellä ja he osallistuivat päivänvaellukseen kertoillen kotimaisemistaan.

Iltalenkillä tutustuttiin Uhrilähteeseen ja Myllylähteeseen, jotka molemmat ovat uskomattoman suuria. Ehkä myllylähde on saanut nimensäkin siitä, kun tuli sellainen tunne, että mylly jauhaa alati uutta vettä useasta eri aukosta, välillä vesi pulpahtaa korkealle ilmaan ja hiekka kiehuu. Näistä lähteistä on Jämijärvelle rakennettu vesijohto vuonna 1947. Kunnan virkamiehenä olleen miehen mukaan jämijärveläiset kutsuivat vettään Norrbackan kuohuiksi.

Matkailullisesti lähteet ovat jääneet kovin vähäiselle huomiolle, mutta kenties suuri kävijämäärä ei olisi niille eduksikaan eikä varmaankaan ympäristön rehevälle kasvillisuudelle.

Jämillä saimme käteemme uuden vastailmestyneen Hämeenkankaan ulkoilukartan, joka ei kyllä paljon reittien kulkupaikkoja selventänyt, sillä kartasta puuttuu paljon paikkojen nimiä.