« Muut artikkelit

» Anna palautetta

Avoin keskustelutilaisuus
Satakunta - Pirkanmaa Reitin huollon järjestämisestä

Aika	9.11.2004 klo 13.00-15.15
Paikka	Noormarkun kunnantalo 29600 NOORMARKKU
Läsnä	Ansa Kulmala, Noormarkun kunta Sirpa Ellä, Metsähallitus Juha Manninen, Lounais-Suomen ympäristökeskus Esa Hakala, Siikaisten kunta Marja-Terttu Ruohomäki, Porin Latu ry Timo Korkeaoja, Kullaan kunta Vesa Lahelma, Pohjoisen Pirkanmaan reitistöhanke Tiina Paavilainen, Legenda Safari Wille Rautell, Legenda Safari Anne Savola, Satakuntaliitto Lasse Viheriäranta, Tampereen kaupunki Ulla Koivula, Satakunta Tourist Risto Hakaoja, Kokemäen kaupunki Jouko Kulmala, Jämijärven kunta Katja Aalto, Noormarkun kunta Markku Mäkitalo, Noormarkun kunta Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Jarno Koskela, Ohjelmamestarit Oy Esko Pennanen, Satakuntaliitto Turkka Aaltonen Riitta Heinonen, Porin Metsäopisto Mikko Kataja, Porin Metsäopisto Reijo Peltomaa, Pomarkun kunta Pentti Ojala, luonto- ja valokuvaaja Timo Laine, Osuuskunta Satatuuli, eräopas Reijo Viljanen, Pomarkun Kalajussit ry Taina Lahnavik, Pori Marketing Office Ritva Hellman, Porin kaupunki Anne Hirvikoski, Hirvikosken tila Harri Hirvikoski, Hirvikosken tila
Tilaisuuden avaus
	Vs. kunnanjohtaja Ilmo Marttila toivotti osanottajat tervetulleiksi Noormarkkuun ja keskustelemaan Satakunta-Pirkanmaa REITIN huoltoon liittyvistä kysymyksistä.
Alustus
	Puistomestari Sirpa Ellä piti alustuksen aiheesta Reittien hoito ja jätehuolto Metsähallituksen näkökulmasta. Alustuksessa nousi esille, että kansallispuistoissa toimitaan aina luonnonsuojelun ehdoilla eli virkistyskäyttö mm. ohjataan eläimiä häiritsemättömille alueille. Toinen keskeinen teema on roskaton retkeily eli kävijät ohjataan viemään kaikki tuottamansa omat roskat pois. Vain lajitelluille jätteille tarkoitettuja keräysastioita käytetään ja niitäkin vain muutamissa pisteissä. Siirtyminen tähän huoltoakin huomattavasti vähemmän vaativaan eli aiempaa edullisempaan järjestelmään on onnistunut erittäin hyvin ja se on suositeltava järjestelmä myös REITILLE. Puurijärvi-Isonsuon kansallispuiston palveluvarustus on tehty pääosin vuonna 1995 ja mm. noin 10 vuotta kestävät pitkospuut ovat nyt uusimisen tarpeessa. Puiston polttopuuhuollosta, käymälöiden tyhjennyksestä ja teiden aurauksesta on tehty sopimukset paikallisen maanomistajan kanssa ja se järjestelmä on toiminut erittäin hyvin. Metsähallitus tekee sopimukset myös ohjelmapalveluyrittäjien kanssa puiston käytöstä ja niissä periaatteena on, että käytetyistä polttopuista maksetaan korvaus, mutta muuten alueen käyttö on ilmaista. Metsähallituksella on käytössään valtakunnallinen REISKA -tietokanta, johon on koottu kaikki rakenteet, niiden valmistumisajankohta, sijainti, koko, laatu, laskettu uusimisajankohta ja -kustannukset sekä muuta olennaista tietoa alueiden ylläpidon ja huollon järjestämiseksi. Kaikki kohteet on myös mm. valokuvattu. Tietokannan perusteella voidaan laatia tulevien vuosien budjetit helposti ja koko ajan on tieto olemassa, mitä toimia joudutaan lähitulevaisuudessa tekemään, jotta kohteet eivät rapistu ja virkistyskäyttö kärsi.
Keskustelu
	Puistomestari Ellän alustus sai aikaan vilkkaan keskustelun ja kysymyksiä Metsähallituksen tavasta järjestää kohteiden huolto esitettiin runsaasti. Tämän jälkeen jatkettiin keskustelua Satakunta - Pirkanmaa REITIN huollon järjestämisestä. Aluksi Mikko Kataja kertoi kokemuksiaan REITIN tämän hetken kunnosta, jonka hän näki yleensä ottaen hyvin heikoksi. Kataja mainitsi erityisinä ongelmakohteina mm. Joutsijärven reitin, jossa sillat ovat vaarallisen lahoja, mallileirialue surkeassa kunnossa ja autiotuvat likaisia. Katajan mukaan myös Ahlaisten Kitukoski on heikossa kunnossa, Noormarkun Matalakosken seudulla on hengenvaarallisia pitkospuita, Poikkeljärven alueella pitkokset kelluvat vedessä ja koko Noormarkun reitin opasteet on tervattu tärkeää informaatiota peittäen. Lisäksi Pomarkun Kynäsjoella ei ole polttopuita ja Noormarkun Kairilan seudulla polku on aivan tukossa ja mm. vaarallisia konkeloita polun päällä. Katajan mukaan markkinointia on turha tehdä, jos huoltoa ei saada pelaamaan eli markkinointi muuttuu negatiiviseksi kun houkutellut asiakkaat pettyvät paikan päällä katkerasti. Jouko Kulmala totesi, että asiat menevät aivan ennusteen mukaan eli reittien tekeminen on vielä helppoa ja verraten halpaakin niiden huoltoon verrattuna. Koska Kulmalan mukaan huolto ja korjaukset maksavat niin ne jäävät aina tekemättä, vaikka kaikki tietävät niiden tarpeen jo rakennusvaiheessa. Kulmalan mukaan REITIN huolto vaatisi noin 25-30 työntekijää jos lähtökohtana olisi Puurijärvi - Isonsuon kansallispuistossa toteutettu malli ja voidaan vaan kysyä ollaanko tällaista järjestelmää valmiita maksamaan? Vesa Lahelma kertoi Pirkanmaan alueella toimivasta Pirkanmaan virkistysalueyhdistys ry:stä, joka tukee reitistön huoltoa esim. tänä vuonna 8 000 eurolla. Kyse on periaatteessa kuntien jäsenmaksujen palautuksesta, koska maanhankintaa ei ole ollut odotetussa laajuudessa ja kerättyjä jäsenmaksuja voidaan näin ollen käyttää myös huollon tukemiseen. Kunnat käyttävät sitten tuen kukin haluamallaan tavalla eli niillä ostetaan yleensä huoltopalveluja ulkopuolisilta. Juha Manninen näki huollon isoimpana ongelmana hajanaisuuden eli jonkinlainen keskitetty hallinnointi tulisi saada aikaan. Nyt ei ole suunnitelmaa miten reittejä kehitetään ja kukin toimii omilla tahoillaan tietämättä ja välittämättä toisistaan. Mannisen mukaan virkistysalueyhdistys voisi auttaa järkevän kehittämissuunnitelman aikaan saannissa. Anne Savola totesi, että Satakunnan puolelle muutama vuosi sitten suunniteltu virkistysalueyhdistyksen perustaminen ei saanut kannatusta. Yhdistyksen yhtenä tavoitteena olisi nimenomaan ollut miettiä yhteisesti miten virkistysalueet ja -reitit huolletaan jatkossa. Yhdistyksen perustamisen kaatuessa huollon järjestäminen jäi kunkin kunnan omalle vastuulle ja kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa. Risto Hakaoja korosti myös kokonaisnäkemyksen tärkeyttä ja kertoi uudesta Euroreittihankkeesta, joka noudattelee Kokemäenjoen vartta päätyen Poriin. Tähän voisi hyvin yhdistää Joutsijärven reitin Sääksjärven kautta, jolloin muodostuisi tehokas Reitti-verkosto.