|
|
||||||||
|
|
|||||||
| |
|
|
|
|
|
|||
| |
||||||||
|
Euroopanmajava Majava saapui Suomeen heti jääkauden päätyttyä. Kivikauden ihminen jo metsästi majavia. Myöhemmin metsästys vain tehostui arvokkaan majavannahan vuoksi. Metsästyksen tehoa kuvaa, että jo 1700-luvulla majavakanta oli merkittävästi harvennut Etelä-Suomesta. Ryöstöpyynnille tuli loppu vuonna 1868, jolloin Suomen viimeinen majava jäi metsästäjien saaliiksi Sallassa. Majava oli ensimmäinen suomalaisten sukupuuttoon hävittämä nisäkäs. Muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin menetettiin myös metsäpeura, joka tosin paljon myöhemmin palasi itsekseen Suomeen itärajan takaa. Moniin eläinlajeihin, etenkin suurpetoihin ja petolintuihin kohdistunut vaino on jatkunut nykypäiviin saakka. Suomeen istutettiin vuosina 1935-37 euroopanmajavia (sama laji kuin Suomessa aikaisemmin luonnonvaraisina eläneet majavat) ja toista lajia, kanadanmajavaa. Euroopanmajavat tuotiin Norjasta. Euroopan- ja kanadanmajava muistuttavat paljon toisiaan. Alun perin Beringin salmen avautuminen eristi majavakannat toisistaan, ja ne kehittyivät omiksi lajeikseen. Majavalajeja istutettiin samoillekin alueille, mutta kilpailussa vahvempi kanadanmajava on syrjäyttänyt euroopanmajavan. Satakunnassa, mm. Noormarkun-Pomarkun seudulla tavataan vain alkuperäistä lajia eli euroopanmajavaa. Majavat ovat menestyneet hyvin ja koko Suomen majavakannaksi arvioidaan noin 7000 yksilöä. Kanadanmajavan istuttaminen Suomeen on esimerkki alueelle kuulumattoman vieraan lajin tuomisesta, mihin nykytietämykseen perustuen suhtaudutaan varauksella. Vieras laji voi aiheuttaa ekosysteemille ennalta arvaamattomia muutoksia, jotka voivat olla hyvinkin vahingollisia. Ympäristölle ei kanadanmajavista ole ollut sen enempää haittaa kuin euroopanmajavistakaan, mutta jälkikäteen ajatellen alkuperäisen euroopanmajavan palauttaminen olisi riittänyt. Euroopanmajava on uhanalaisten lajien luettelossa määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. Euroopanmajavia on Suomessa noin 1000 yksilöä, ja niistä suuri osa on keskittynyt Noormarkun-Pomarkun seudulle. Syksyisin majavien aktiivisuus lisääntyy niiden kerätessä talvivarastoja ja padotessa ojia vedenkorkeuden säätelemiseksi. Euroopanmajavat voivat aiheuttaa kiusaa puita kaatamalla. Majavan patojen purkaminen ja vahingoittaminen on kuitenkin pääosin kiellettyä. Kesäkuun 15. ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana patojen purkaminen on maanomistajan luvalla sallittua. Lähde: Noormarkun retkeilyreitin kohdeopas
|
