|
|
||||||||
|
|
|||||||
| |
|
|
|
|
|
|||
| |
||||||||
|
Elinvoimaa luonnon hiljaisuudesta Hiljaisuudesta hyvinvointia Hiljaiset eli ns. luonnonrauha -alueet ovat merkittäviä ihmisten hyvinvoinnin, virkistäytymisen, viihtymisen ja esimerkiksi luontomatkailun kannalta. Hiljaisuus tuo alueelle lisäarvoa ja on merkittävä vetovoimatekijä. Myös luonto tarvitsee hiljaisuutta, mutta samalla se itse tuottaa tiettyjä ääniä. Näin ollen luonnon hiljaisuus ei tarkoita täyttä hiljaisuutta, vaan siihen kuuluvat erilaiset luonnon omat äänet, kuten lintujen laulu, puron solina, tai tuulen humina. Näitä ääniä tuskin kukaan kuitenkaan kokee epämiellyttävänä. Luonnon hiljaisuus ja sen äänet ovat arvokas osa luontokokemusta. Tätä käsitystä vahvistaa osaltaan myös Joutsijärvellä toteutettujen kyselyiden tulokset, joiden mukaan suurin osa vastanneista pitää hiljaisuutta merkittävänä syynä alueelle saapumiseensa. Hiljaisuuden arvostus kasvaa Erilaisten toimintojen koneellistuminen ja melua aiheuttavien toimintojen yleistyminen ovat johtaneet siihen, että hiljaisia ympäristöjä on entistä vähemmän. Sitä mukaa kun meluongelma on tunnistettu, on vastaavasti hiljaisuuden arvostus kasvanut. Hiljaisesta ympäristöstä ja luonnon rauhasta nauttiminen parantaa unen laatua, auttaa stressiin ja parantaa keskittymiskykyä. Nykyään paitsi ympäristö- ja työpaikkameluun niin myös vapaa-ajan kasvavaan meluun on kiinnitetty huomiota. Ympäristömelun yleisin aiheuttaja on liikenne ja meluisat olosuhteet ovat lisääntymässä varsinkin kaupungeissa. Suomalaisten luonnonläheisyyteen ja luontokokemukseen kuuluu vahvasti hiljaisuuden kuunteleminen niin metsissä kuin vaikka rantasaunalla. Tämä käy ilmi jo kansanrunoissa, joissa on monia esimerkkejä luonnon hiljaisuuden ja luonnossa koettavan rauhan eheyttävästä voimasta. Luonnon äänimaisema on hyvin vaihteleva, erityisesti Suomessa voimakkaasti vaihtelevina vuodenaikoina ja eri säätiloissa. Hiljaisuuden kokeminen luonnossa voi parhaimmillaan olla elämyksellistä sillä hiljaisuus ei pelkästään kiedo vaippaansa ulkoapäin vaan tavoittelee myös ihmisen sisintä. Luontokokemuksen muodostuminen on jokaiselle ihmiselle yksilöllinen tapahtuma, ja jokainen on meluherkkyydeltään yksilöllinen. Kaikille on kuitenkin yhteistä ympäristön kokeminen aistien kautta. Näköaisti on hallitseva luonnossa liikkuvalle ihmiselle, mutta muillakin aisteilla on osuutensa luontoelämyksen muodostumisessa, eikä kuulo ole niistä vähäisin. Hiljaiselle alueelle hakeuduttaessa on motiivina arjesta irtautuminen jolloin halutaan rauhaa, hiljaisuutta ja itseensä keskittymistä. Mutta ihmiset ovat tässäkin yksilöllisiä, toiselle vetovoimatekijä on luonnon rauha, kun taas toinen valitsisi vilkkaan yöelämän. Satakunnan merkittävin hiljainen alue on kaunis ja erämaisena säilynyt Joutsijärven alue Ulvilan Kullaalla. Tähän tulokseen on päästy sekä useiden kyselytutkimusten että asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Vastaavia laajoja, hiljaiseksi luokiteltuja alueita on Suomessa yhä vähemmän, mutta viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota haitaksi koettuun meluongelmaan. Joutsijärvellä kokee luonnon hiljaisuuden Joutsijärvi on luokiteltu yhdeksi Satakunnan luonnonrauha-alueista. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen äänimaisemassa ovat hallitsevia luonnon äänet kun taas ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat vain satunnaisia ja vähäisiä. Joutsijärvellä ja sen ympäristössä vielä on mahdollisuus nauttia luonnon hiljaisuudesta ja kokea luonnon rauhaa. Järvi on tunnettu rikkaasta päiväpetolintukannastaan ja erityyppisten metsien läpi kulkevalla retkeilyreitillä voi kuulla monia pikkulintuja. Näin ollen Joutsijärven alue tarjoaa päivittäisessä melumaailmassa eläville tärkeän elpymis- ja virkistäytymis- ja luontoharrastusmahdollisuuden. Joutsijärvellä liikutaan lihasvoimin Joutsijärvi sijaitsee Ulvilan Kullaalla ja on pinta-alaltaan noin 840 ha. Siihen yhteydessä olevan Tuurujärven koko on puolestaan noin 140 ha. Järvet ja niitä ympäröivät metsäalueet muodostavat noin 1 800 ha:n laajuisen virkistysalueen, joka on yksi Satakunnan suurimmista. Matkaa alueelle on Porista noin 27 km ja Tampereelta noin 80 km. Joutsijärven ympäri kiertää noin 27 km pituinen merkitty retkeilyreitti, josta on yhteys laajaan, yli 360 km:n pituiseen REITTI Satakunta-Pirkanmaa reitistöön. Joutsijärven reitin palveluvarustus on hyvä ja retkeilijöiden käytössä on useita hyvätasoisia autiotupia, laavuja ja muita taukopaikkoja. Ehkä merkittävin seikka luonnonrauhan säilymisen kannalta Joutsijärven virkistysalueella on ollut vuodesta 1982 voimassa ollut moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttökielto. Alueesta onkin kehittynyt lihasvoimalla liikkuvien melojien, soutuveneilijöiden ja retkeilijöiden paratiisi. Lähteet:
|
